Vuoden 2050 Helsingissä raideliikenne yhdistää tiiviisti rakennettuja esikaupunkikeskuksia. Kantakaupunki on laajentunut kaupunkibulevardeiksi muutettujen moottoriteiden varsille.

Tällaista tulevaisuudennäkymää esitetään Helsingin uuden yleiskaavan visiossa. Visiossa kuvataan tahtotila yleiskaavan tärkeimmille maankäyttöratkaisuille. Siinä ehdotetaan myös toimintalinjauksia, joilla tavoitteisiin päästään.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee yleiskaavan visiota 22. lokakuuta. Yleiskaavan laatimista jatketaan lautakunnan hyväksymän vision pohjalta.

Lähtökohta visiolle on ollut väestöennuste, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä on noin 860 000 asukasta. Vision Helsinki on kauttaaltaan nykyistä tiiviimpi. Uusi rakentaminen on sijoittunut erityisesti esikaupunkeihin raideliikenteen asemien ympärille. Esikaupunkikeskuksista on muodostunut urbaaneja asumisen, palvelujen ja työpaikkojen keskittymiä.

Myös kantakaupunki on laajentunut nykyisestä. Tilaa uudelle kantakaupunkimaiselle rakentamiselle on otettu nykyisten moottoriteiden ja moottoritiemäisten katujen varsilta. Ne ovat muuttuneet kaupunkibulevardeiksi Kehä I:n sisäpuolella – Itäväylä Itäkeskuksesta kaupungin rajalle asti. Joiltain osin väylät on voitu kattaa tai tunneloida.

Vision Helsinki on verkostokaupunki, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne – metro, junat ja poikittaiset pikaraitiotiet. Päivittäiset palvelut ovat lähellä asukkaita, ja laajempien palveluiden luokse pääsee nopeasti joukkoliikenteellä. Tiivistyvä joukkoliikennekaupunki luo puitteet ekologisesti kestävälle yhdyskunnalle.
Joukkoliikenteen lisäksi kävely ja pyöräily ovat houkuttelevia liikkumistapoja kaikkialla kaupungissa. Käveltävää kaupunkia on syntynyt lisää, ja uudet baanat muodostavat sujuvan pyöräilyverkoston pitemmillä matkoilla.

Helsinki on vuonna 2050 vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia ovat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt. Virkistysalueet ja -palvelut ovat helposti saavutettavissa, ja laajojakin yhtenäisiä viheralueita on pystytty säilyttämään. Helsingin vihersormet jatkuvat pääkaupunkiseudun laajoille virkistysalueille. Merellisyyden merkitys Helsingille on kasvanut: parantunut vesiliikenne on mahdollistanut merellisten virkistys- ja matkailupalveluiden kehittämisen.

Vuonna 2050 Helsingissä on 560 000 työpaikkaa eli lähes 150 000 nykyistä enemmän. Helsingin keskusta on yritystoiminnan keskus. Kaupungissa on ehyitä työpaikka-alueita, jotka soveltuvat myös teollisuuden käyttöön. Yrityksille pystytään tarjoamaan toimitilatontteja erilaisiin tarpeisiin hyviltä paikoilta eri puolilta kaupunkia.

Yleiskaavan luonnos valmistuu 2014

Tavoitteena on, että yleiskaavan luonnos valmistuu vuoden 2014 lopulla. Luonnosta tarkennetaan yleiskaavaehdotukseksi niin, että se on lautakunnan käsittelyssä arviolta vuonna 2015 ja kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa vuoden 2016 aikana.
Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Uusi yleiskaava tarvitaan mm. siksi, että Helsingin on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle väestölleen.
Vision aineistot ovat luettavissa yleiskaava.fi-sivustolla. Sivustolla käydään myös keskustelua yleiskaavan teemoista ja sieltä voi tilata yleiskaavan uutiskirjeen.

Lisätiedot:

yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37329
yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37160

www.yleiskaava.fi

Yleiskaavan visio lautakunnan esityslistalla