Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle

 

Erinäisiä Kulosaaren ajankohtaisia asemakaavojen muutoksia koskeviin osallistumis- ja arviointisuunnitelmiin kohdistuvia, allekirjoittaneen kaupunginosayhdistyksen, Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf:n, kannanottoja

  1. 1.Kulosaarentie 42

Kaupunginosayhdistyksen kannan mukaan kaavamuutoksen lähtökohtiin ei OAS:n perusteella ole periaatteellista huomautettavaa. Viitesuunnitelmassa esitetyistä uudisrakennusten sijaintipaikoista lähimmäksi Kulosaaren kirkkoa aiottu asettuu häiritsevän lähelle kirkon ja kellotapulin muodostamaa ehyttä kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja se tulisikin sen tähden siirtää muutosalueella itään päin, lähemmäs Risto Rytin tietä. Kaikkien kolmen asuinrakennuksen saavutettavuus henkilöautolla ja hälytysajoneuvoin sekä liikuntaesteisten apuvälinein on vielä aivan liian puutteellisesti ratkaistu.  Kulosaaren vanhan paloaseman rakennusryhmän suojelutarve on jo määritelty riittävästi, eikä edellytä uudelleenarviointeja, ainakaan suojelun vähentämisen suuntaan.

  1. 2.Wäinö Aaltosen tie 7

Ei huomauttamista

  1. 3.Kyösti Kallion tie 2

Asemakaavan muutos tulee valmistella ja käsitellä täysin samanaikaisesti ja yhtenä kokonaisuutena jo vireillä olevan ostoskeskuksen asemakaavan muutoksen kanssa, eikä missään tapauksessa erillisenä ja siitä irrallaan.

 

 

Kulosaaressa 28. helmikuuta 2017

Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf

 

Satu Väkiparta                                                                      

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

Helsingin kaupungille


TEKEILLÄ OLEVAN YLEISKAAVAN LUONNOSTA KOSKEVA MUISTUTUS

 

Allekirjoittanut kaupunginosayhdistys on tutustunut Helsingin uuden yleiskaavan luonnokseen, erityisesti Kulosaaren näkökulmasta ja toteaa muistutuksenaan luonnoksesta seuraavaa.

 

Epätarkoituksenmukainen esitystapa


Varsinaisen kaavakartan esitystapa, karkea pikselikuvio, on täysin epäonnistunut ja muotonsa vuoksi harhaanjohtava sekä epähavainnollinen. Esitystavan selitys, yleiskaavan suurpiirteisyyden korostus, on ontuva ja virheellinen. Vaikka yleiskaava on periaatteessa vain ohje asemakaavojen laadintaan, on kaikkien kaavojen yhteinen ja vakiintunut aluemerkintöjen esitystapa, sulkeutuvilla viivoilla rajatut alueet ja niiden käyttötarkoitussymbolit, täysin toimiva ja havainnollinen. Rajaviivojen ja käyttötarkoitusten tulkintatarkkuus puolestaan on hyväksi osoittautunut ja ymmärrettävä tapa määritellä yleiskaavan suurpiirteisyys tapauskohtaisesti. Kuten oheinen kaavaluonnoksen ote Kulosaaren kohdalta hyvin kertoo, on pikseliesitystapa ainakin tällä kohdin täysin epämääräinen ja tunnoton saaren nykyoloille; rakennetulle ympäristölle, luontosuhteille ja pinnanmuodoille, ts. perin juurin epäonnistunut ja vaatii välittömän korjaamisen voidakseen olla vakiintuneella tavalla toimiva asemakaavoitusohje tai edes mahdollisen osayleiskaavan pohja. Myös kansalaisnäkökulmasta tämä esitystapa on kelvoton ja keinotekoinen.

kruununsillankannanottokuva


Maanalainen Itäväylä ja metrolinja tarpeen


Voimassaolevassa yleiskaavassa on metrolle, metroasemalle ja Itäväylälle merkitty maanalainen linjaus Kulosaaren kohdalle. Tämä mahdollisuus tarjoaa toteutuessaan yli 12 hehtaaria hyvin sijaitsevaa uudisrakennusmaata optimietäisyydelle asemasta. Itämetron hiljaisimmalle asemalle saadaan siten muuta metroa vastaava käyttöaste. Samalla se parantaa Kulosaaren elinympäristöä merkittävästi eliminoimalla nopean liikenteen melun ja ilmansaasteet saaren kohdalla murto-osaan nykyisestä. Edellisen yleiskaavan laatimisvaiheessa tehty selvitys osoitti, että tunneloinnin kustannukset voidaan kattaa uuden rakennusoikeuden myymisellä.
Toisin sanoen allekirjoittanut kaupunginosayhdistys esittää, että näiden kahden pääliikenneväylän ja metroaseman kohdalla yleiskaava pidettäisiin ennallaan, tunneloinnin mahdollistavana. Mikäli näin menetellään, varaa allekirjoittanut yhdistys itselleen mahdollisuuden esittää tuonnempana, luonnospiirustuksen muodossa, oman käsityksensä vapautuvan uudisrakennusalueen Kulosaareen soveltuvasta rakennustavasta. Samalla saataisiin pyöräilijöiden baanamerkinnällekin keskeisempi, saaren uudisasutusta paremmin palveleva ja helpommin toteutettavissa oleva sijaintipaikka.


Toinen raideliikennevaraus tarpeeton


Kulosaaren kohdalle on kaavaluonnokseen merkitty metron lisäksi sille rinnakkainen pikaraitiotievaraus. Se on seuramme vakaan käsityksen mukaan täysin järjetön ja sitoisi, varsinkin jos metro ja Itäväylä tunneloidaan nykyisen kaavan mukaisesti, aivan tarpeettomasti hyvää rakennusmaata ja huonontaisi samalla turhaan metron käyttöastetta. Seuramme esittää sen poistamista kaavaluonnoksesta.

 

Helsingissä 1.12.2015
Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf

 

Yhteenveto

 

On sinänsä ymmärrettävää ja täysin hyväksyttävää, että kaupungin virkamiesjohto ja virastot (lähinnä kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunkisuunnittelulautakunta) aktiivisesti kehittävät kaupunkia ja tuottavat suunnitelmia ja vaihtoehtoja kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle päätöksentekoa varten. Arvioitaessa Helsingin kehityshankkeita viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mukaan lukien vireillä olevat hankkeet kuten Kalasatama ja Kruunuvuori, voidaan todeta kaupungin tehneen erinomaista työtä.

 

Kaupungin viranomaisten sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston toimintaa ohjaavat lakiin perustuvat hyvän hallinnon vaatimukset. Valitettavasti hyvän hallinnon vaatimukset eivät ole toteutuneet Kruunusillat-hankkeen osalta. Kyseessä on poikkeuksellisen kallis sekä ympäristövaikutuksiltaan erittäin merkittävä ja pysyvä ratkaisu, jonka asianmukainen valmistelu olisi edellyttänyt mahdollisimman objektiivisia ja syvällisiä perusteluja päätöksenteon pohjaksi. Näin merkittävän hankkeen valmistelu olisi edellyttänyt mm. seuraavaa:

 

Eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden punninta

Eri vaihtoehtoja liikenneyhteyden järjestämiseksi ei ole kartoitettu vuoden 2008 valtuustopäätöksen jälkeen muutoin kuin selvittämällä virkamiestyönä lauttavaihtoehtoa. Mitään raporttia asiasta ei kuitenkaan ole julkistettu. Yksityisluontoisissa keskusteluissa on mainittu lauttavaihtoehdon hylkäämisen syiksi arvoitua korkeammat kustannukset ja vaikeat liikennejärjestelyt julkisen liikenteen tuomiseksi Katajanokalta keskustaan. Vaihtoehtoisia reittivalintoja tai kriittistä kustannusvertailua Kruunusiltojen oletettuihin kustannuksiin ei ole suoritettu lainkaan.

Vuoden 2008 selvityksissä arvoitiin Herttoniemestä lähtevän metrolinjauksen kustannuksiksi n. 400 miljoonaa euroa. [Kuitenkin länsimetron vastaavan pituinen kolmen aseman linjaus välillä Ruoholahti – Keilaniemi toteutettiin 240 miljoonalla eurolla vuosina 2010 – 2015.] Olisi ollut hyvän hallinnon mukaista pitää myös metrovaihtoehto selvityksissä mukana eikä lopullisesti hylätä sitä jo vuonna 2008.

 

Riskianalyysi siitä, miten kustannusten nousun tai liikennemäärien vaihtelu merkitsisi hankkeen toteuttamiskelpoisuuden kannalta

Missään vaiheessa ei ole esitetty kriittistä analyysia kustannusten nousun tai liikennemäärien vaihtelun vaikutuksesta hankkeen kokonaiskannattavuuteen. Valittajat pitävät tätä erittäin vakavan puutteena. Voidaan aiheellisesti kysyä, onko poliittisesti valituilla päättäjillä ollut aidosti käytettävissään kaikki asian vaatima tieto, jos tällaisia vertailu- ja herkkyysanalyyseja ei ole tehty.

Hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen pitäisi taloudellisia ja yhteiskunnallisia kokonaiskustannuksia käsiteltäessä merkitä, että poliittisen päätöksenteon tueksi tuotavassa aineistossa olisi perusteltu analyysi mahdollisten riskitekijöiden osalta. Tällaisia riskitekijöitä ovat ainakin Kruunusiltojen erisuuruisten käyttäjämäärien vaikutus kustannuksiin per matkustaja, käytettyihin liikenne-ennustemalleihin liittyvät kriittisyydet (kuinka paljon on oletettu, että työmatkat suuntautuvat keskustaan, ym.), Kruunusiltojen kokonaiskustannusten arviointi siten, että myös raideliikenteen toteuttamisen edellyttämät kokonaiskustannukset lisähankintoineen ja varikko- ym. kustannuksineen on otettu huomioon, sekä näiden kustannusten vertailu muihin vaihtoehtoihin. Verrattaessa toteutettuja kustannusselvityksiä niihin selvityksiin, joita yksityissektorilla joudutaan tekemään haettaessa rahoitusta pörssistä (arvopaperimarkkinalain ja EU –tason mukainen normisto) tai myönteistä investointiluottopäätöstä pankeista (investointisuunnitelmat, herkkyysanalyysit, rahoituskovenantit ym.) on ilmeistä, että riittäviä selvityksiä ei ole ollut lainkaan päätösprosessin pohjana tai ne ovat olleet erittäin ylimalkaisia.

 

Hankkeen vaikutuksen punninta suhteessa tuleviin kaupunkisuunnitteluratkaisuihin

Kruunusillat-hankkeen valmistelussa on kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupungin virkamiesjohdon ilmeisenä tavoitteena ollut luoda julkisen ja kevyen liikenteen eteläinen siltayhteys, joka sisältää Kruunusillat ja jatkuu tämän jälkeen Vartiosaaren kautta Vuosaaren Ramsinniemeen. Tämä käy ilmi hyvin uudesta yleiskaavasta, jossa linjaus on avoimesti nostettu esille. Tiedossa on, että tämän kaltainen ”pöytälaatikkosuunnitelma” on ollut olemassa valittajien käsityksen mukaan jo 90-luvun lopulta lähtien. Jos Kruunusiltojen tehtävä on varmistaa näiden suunnitelmien toteutuminen, olisi tämä pitänyt tuoda avoimesti esille osana päätöksenteon valmistelua. Valitettavasti todellisia tavoitteita ei ole kerrottu poliittisille päättäjille, medialle tai kaupunkilaisille.

 

Viittaamme varsinaiseen valitukseen ja toteamme, että yllä mainitut lisänäkökohdat osaltaan osoittavat, että valmisteluprosessia ei voida pitää lain ja hyvän hallinnon mukaisena.


Helsingissä 22.1.2016

Laati:
Risto Ojantakanen, asianajaja
Risto Rytin tie 3 D
00570 Helsinki

 

Kannanoton kokonaisuudessaan löydät täältä.

 

Yhteenveto

Valittajat katsovat valituksen kohteena olevan liikennesuunnitelman olevan hallintolain 6 §:ssä määritellyn suhteellisuusperiaatteen vastainen:

 

Päätöksenteossa ei ole huomioitu riittävässä määrin vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa liikennesuunnitelman taustalla oleva tavoite, eli toimivan joukkoliikenneyhteyden rakentaminen Kruunuvuorenrannasta Helsingin keskustaan. 

 

Valittajat katsovat, että joukkoliikenneyhteys on toteutettavissa vähemmän haitan periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen tavalla, joka ei rajoita kuntalaisten mahdollisuuksia Kruunuvuorenselän meriväylän hyödyntämiseen harraste- ja virkistyskäyttöön eikä turmele alueen arvokasta merimaisemaa peruuttamattomalla tavalla. Kaupungin viranomainen on laiminlyönyt selvittämästä ja arvioimasta näitä aineettomia arvoja suhteessa liikennesuunnitelmalla saataviin hyötyihin.

 

Päätöksenteossa ei ole suoritettu intressi- eikä suhteellisuusvertailua arvioitujen matkustajamäärien ja hankekustannusten välillä, vaikka tällainen arviointi olisi kuulunut päätöksentekoprosessiin.

 

Liikennesuunnitelman kokonaistaloudellinen painoarvo suhteessa siitä saataviin hyötyihin on suhteellisuusperiaatteen vastaisella tavalla kohtuuton.

 

Kaupungin viranomainen ei ole liikennesuunnitelmaa hyväksyessään ottanut huomioon siltayhteyden kokonaistaloudellista tarpeellisuutta, välttämättömyyttä eikä suhteellisuutta kaikkien kuntalaisten etujen ja oikeuksien sekä luonnonmaiseman suojelutavoitteiden kannalta.

 

Valittajat katsovat lisäksi, että liikennesuunnitelman toteuttamisen mahdollistava asemakaavapäätös on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen ja perustuu puutteellisiin selvityksiin:

 

Päätöksen tukena olleet havainnekuvat ovat harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisia.

 

Kaupungin viranomainen on laiminlyönyt selvittämästä kaavapäätöksen tosiasiallisia ja välillisiä vaikutuksia alueella aktiiviseen merelliseen harrastus- ja virkistystoimintaan.

 

Sosiaaliset, kulttuuriset ja maisemalliset näkökohdat on sivuutettu päätöksentekoprosessissa MRL 9 §:n vastaisella tavalla. Asemakaavapäätöksellä hävitetään merelliseen luonnonmaisemaan liittyvät erityiset kulttuurilliset ja maisemalliset arvot pysyvällä tavalla maankäyttö- ja rakennuslain sekä hallintolain suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset edellytykset terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön asemakaavan aineellisen sisällön perusvaatimuksina on sivuutettu päätöksentekoprosessissa. Kaupungin viranomainen ei ole suorittanut intressivertailua näiden arvojen välillä suhteessa kaavamuutoksella saavutettaviin etuihin.

 

Edellä mainituilla perusteilla valittajat katsovat, että päätökset on kumottava ja palautettava kaupungin viranomaisen uudelleen käsiteltäviksi.

 

Kannanoton kokonaisuudessaan löydät täältä.

 

Kulosaarelaiset ry- Brändoborna rf: Kivinokka pitää säilyttää helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistysalueena.

Helsingin kaupunki
Kirjaamo
Kaupunkisuunnitteluvirasto
PL 10
00099 Helsingin kaupunki

Viite: Kivinokan osayleiskaavan valmistelu, HEL 2011-006292 T 10 03 02 00, Ksv 1002_1

Asia: Muistutus/mielipiteen ilmaus/protesti Kivinokan osayleiskaavan valmisteluun

Kulosaarelaiset ry ­- Brändöborna rf vaatii, että Kivinokka säilytetään helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistysalueena.

Kivinokka on tuhansien helsinkiläisten aktiivisesti käyttämä sisäsaariston luonto- ja vapaa-ajanviettoalue Helsingin Herttoniemessä. Tulevat uudet asuinalueet esimerkiksi Kalasatamassa tulevat lisäämään virkistysalueiden tarvetta. Olisi järjetöntä kaavoittaa viimeisiä viherkeuhkoja asumiseen.

Kivinokan alueella on jo kaksi urheilukenttää joiden toimintaa voidaan entisestään parantaa. Myös skeittipaikka sopisi Kivinokkaan. Lenkkeilyyn soveltuvia reittejä voidaan lisätä. Koirien ja koiraharrastuksen mahdollisuuksia voidaan parantaa, esimerkiksi agility -rata sopisi alueelle.

Alueella on kaksi uimarantaa. Niitä voisi parantaa ja huomioida liikuntaesteisten mahdollisuudet uida. Avantouinti on hyvin suosittua ja Helsingistä puuttuu Vantaan Kuusijärven veroinen avantouintikeskus, joka sopisi Kivinokkaan. Samalla pitäisi tehdä kunnon saunat. Melonta ja sitä palveleva toiminta sopisi myös hyvin alueelle.

Kivinokka on monien päiväkotiryhmien ja koululaisten retkikohde. Toivottavasti luontoretket kuuluvat tulevaisuudessakin Kivinokkaan.

Helsinki on yksi kasvavimmista metropoleista Euroopassa ja silti meiltä puuttuvat Berliinin ja Tukholman kaltaisia kaupunkilaisten olohuoneet, urbaanit ekopuistot. Kivinokasta on ekologista piipahtaa luontoon; haaveksimaan ja haistelemaan puiden tuoksua, uimaan kesällä ja pilkkimään talvella. Tukholmassa Ekoparken on ollut jo vuodesta 1995 lähtien - Ekoparkenista lisätietoja: www.ekoparken.org

Historiansa puolesta Kivinokka kuuluu stadiin. Kesämajat ja siirtolapuutarhamökit kuuluvat helsinkiläiseen kaupunkikuvaan ja ovat osa elävää, kaupunkilaisten omaa monikerroksista kaupunkia.

Helsingissä 1. joulukuuta 2011

Kaupunginosayhdistys Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf, puheenjohtaja

Satu Väkiparta

Kulosaarelaiset ry:n laatima vetoomus Kulosaaren kirjaston säilyttämisen ja pikaisen uudelleen avaamisen puolesta on lähetetty asiasta päättäville poliitikoille ja virkamiehille. Vetoomuksessa esitetään kirjaston ja koululaisten iltapäiväkerhon Liikkiksen väistötilaksi Kulosaaren vanhaa paloasemaa. Vetoomuksen allekirjoitti noin 600 alueen asukasta.

Lars Sonckin suunnittelema, vuonna 1915 valmistunut paloasema on Helsingin kaupungin omistuksessa ja toiminut viime vuosina kaupungin vuokra-asuntona. Kiinteistö on kaavassa merkitty julkiseksi rakennuksesi ja varustettu sr-1-suojelumerkinnällä. Viimeisin saneeraus on vuodelta 1998. Rakennus on edelleen suhteellisen hyväkuntoinen. Sen sijainti keskellä valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä hyvien liikenneyhteyksien varrella on erinomainen.

Kulosaaren päiväkoti- ja kirjastorakennus suljettiin kokonaan sisäilmaongelmien vuoksi syksyllä 2009. Viereisen ala-asteen koulun toiminta siirrettiin samoista syistä paviljonkeihin jo noin vuosi sitten. Kirjastolle ja koulun iltapäiväkerhon Liikkiksen lapsille ei sen jälkeen ole osoitettu riittäviä väistötiloja. Kirjastoauto palvelee puoli tuntia viikossa ja Liikkis on väliaikaisesti ahtaissa ja riittämättömissä tiloissa Domus-rakennuksen alakerrassa. Uuden koulu- ja päiväkotirakennuksen rakentamisesta tai vanhan peruskorjaamisesta ei vielä ole tehty päätöksiä.

Kulosaaressa on huutava pula kokoontumistiloista. Etenkin lapset ja nuoret ovat täysin ilman päihteetöntä ja turvallista kohtaamispaikkaa kirjaston ja nuorisotalon suljettua ovensa. Tilanne tulee jatkumaan parhaassakin tapauksessa vuosia ja yksi sukupolvi ehtii kasvaa ilman kaupungin tarjoamia peruspalveluja saarella.

Kulosaarelaiset ry odottaa kaupungilta vastinetta sietämättömäksi koetun tilanteen ratkaisemiseksi sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen saattamiseksi arvoiseensa käyttöön asukkaiden hyödyksi ja iloksi. Kaupunginosayhdistys on valmis neuvottelemaan erilaisista ratkaisuista ja osallistumaan omalla panoksellaan tilojen kunnostukseen ja suunnitteluun. Paloasema voidaan haluttaessa muuttaa ehdotettuun käyttöön sopivaksi syksyyn 2010 mennessä.

 kirjasto2.jpg

Helsingin Sanomissa ja Hufvustadsbladetissa on ilmestynyt kulosaarelaisten kirjoituksia, joissa väitetään saaren turvallisuustilanteen huonontuneen. Kulosaarelaiset ry - Brändöborna rf -kaupunginosaseuran kannanotto julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.11. 

Den nedanstående diskussionsinlägg publicerades i Helsingin Sanomat den 19.11.

 

Välittämistä ja nollatoleranssia

Kulosaarelaisia hätkähdytti kaksi lukijakirjettä (HS 14.11 ja 17.11), joissa kaupunginosamme väitetään oleva pelon lamauttama narkomaanien ja huumekaupan pesä. Kirjoittajat uskovat, että häiriöiden syypää on Kulosaaren tukikoti, asunnottomien ja mielenterveysongelmista kärsivien miesten tuettu asuntola. Kun sinne viime vuonna sijoitettiin päihdekuntoutujien sijaan nuorempaa väkeä, ilmeni häiriötapauksia, jotka tulkittiin muutoksesta aiheutuviksi. Tukikodin henkilökunta on puuttunut häiriöihin pontevasti ja nopeasti - nollatoleranssilla.

Tukikodin asukkaiden nimittäminen narkomaaneiksi on sydämetöntä. He ovat moniongelmaisia nuoria, joista joillakin on huumetausta. Samoin on väärin olettaa, että järjestyshäiriöt ja huumeiden käyttö olisivat yksinomaan tukikodin asukkaiden syytä. Kulosaaressa, kuten muuallakin Helsingissä, on ollut eriasteisia huumeongelmia jo vuosikymmenien ajan. Saaren rikostilastoissakaan ei ole nyt havaittavissa äkkikasvua. Lukijakirjeen äärimmäisen synkästi kuvailema metroaseman piikkipuisto lienee mielikuvituksen tuotetta, ainakin metron ammattivartijoita haastateltaessa.

Kulosaarelaiset ry ei aikoinaan, yli kaksi vuosikymmentä sitten, vastustanut tukikodin sijoittamista Kulosaareen. Kaupunginosayhdistyksemme on pitänyt yllä rakentavaa keskusteluyhteyttä henkilökuntaan. Olemme nyt kertoneet kantanamme, ettei huumetaustaisten nuorten sijoittaminen neljän koulun ja metroaseman läheisyyteen ollut onnistunut ratkaisu ja jatkamme yhteistyötä viranomaisten kanssa paremmin ympäristöön istuvan mallin löytämiseksi.

Pelon lietsomisella ei ratkota suurkaupungin ongelmia vaan luodaan ainoastaan lisää pelkoja. Kulosaari on edelleen rauhallinen ja turvallinen asuinpaikka. Vahvan ja kaikista väestöryhmistä välittävän paikallisyhteisön ylläpitäminen vaatii jatkuvia ponnistuksia ja mielenmalttia. Niitä tarvitaan kaikissa Helsingin kaupunginosissa.

Omsorg och nolltolerans

Brändöborna blev överraskade av en insändare i HBL den 8.11 (även i Helsingin Sanomat 14.11 och 17.11) där vår stadsdel påstås vara lamslagen av skräck pga. att den lär ha blivit ett näste för narkomaner och droghandel. Skribenten tror att orsaken till störningarna är stödhemmet på Brändö, ett internat för bostadslösa män och män med mentala problem. Då man i fjol placerade yngre personer i hemmet i stället för de tidigare invånare som redan var i rehabilitering, uppstod problem som nu tolkades bero på nykomlingarna. Personalen på stödhemmet tog itu med problemen snabbt och med pondus utgående från nolltolerans.

Att kalla stödhemmets invånare narkomaner är känslokallt. De är ungdomar med mångfacetterade problem, en del med drogbakgrund. Det är också fel att anta att ordningsproblemen och droghandeln endast skulle bero på stödhemmets invånare. På Brändö, såsom i det övriga Helsingfors, har det funnits olika slags drogproblem under flera decennier. Man kan inte heller skönja en plötslig uppgång i brottsstatistiken på holmen. Den nålpark vid metrostationen som insändarskribenten beskriver torde vara en produkt av fantasin, och detta antagande styrks av intervjuer med metrons väktare.

Brändöborna rf motsatte sig inte i tiderna, för över tjugo år sedan, att stödhemmet placerades på Brändö. Vår stadsdelsförening har upprätthållit en konstruktiv dialog med stödhemmets personal. Nu har vi framfört som vår ståndpunkt att det inte var en lyckad lösning att placera unga med drogbakgrund i närheten av fyra skolor och en metrostation. Vi fortsätter samarbetet med myndigheterna för att finna en annan modell som bättre passar in i miljön.

Man löser inte storstadens problem genom att uppvigla till rädsla utan på så sätt skapar man endast flera rädslor. Brändö är fortsättningsvis ett lugnt och tryggt ställe att bo på. Det krävs ständiga ansträngningar och sinnesnärvaro för att upprätthålla en stark närmiljö som bryr sig om alla befolkningsgrupper. Detta behövs i alla stadsdelar i Helsingfors.

Heikki Kukkonen
Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf