Yhteenveto

Valittajat katsovat valituksen kohteena olevan liikennesuunnitelman olevan hallintolain 6 §:ssä määritellyn suhteellisuusperiaatteen vastainen:

 

Päätöksenteossa ei ole huomioitu riittävässä määrin vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa liikennesuunnitelman taustalla oleva tavoite, eli toimivan joukkoliikenneyhteyden rakentaminen Kruunuvuorenrannasta Helsingin keskustaan. 

 

Valittajat katsovat, että joukkoliikenneyhteys on toteutettavissa vähemmän haitan periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen tavalla, joka ei rajoita kuntalaisten mahdollisuuksia Kruunuvuorenselän meriväylän hyödyntämiseen harraste- ja virkistyskäyttöön eikä turmele alueen arvokasta merimaisemaa peruuttamattomalla tavalla. Kaupungin viranomainen on laiminlyönyt selvittämästä ja arvioimasta näitä aineettomia arvoja suhteessa liikennesuunnitelmalla saataviin hyötyihin.

 

Päätöksenteossa ei ole suoritettu intressi- eikä suhteellisuusvertailua arvioitujen matkustajamäärien ja hankekustannusten välillä, vaikka tällainen arviointi olisi kuulunut päätöksentekoprosessiin.

 

Liikennesuunnitelman kokonaistaloudellinen painoarvo suhteessa siitä saataviin hyötyihin on suhteellisuusperiaatteen vastaisella tavalla kohtuuton.

 

Kaupungin viranomainen ei ole liikennesuunnitelmaa hyväksyessään ottanut huomioon siltayhteyden kokonaistaloudellista tarpeellisuutta, välttämättömyyttä eikä suhteellisuutta kaikkien kuntalaisten etujen ja oikeuksien sekä luonnonmaiseman suojelutavoitteiden kannalta.

 

Valittajat katsovat lisäksi, että liikennesuunnitelman toteuttamisen mahdollistava asemakaavapäätös on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen ja perustuu puutteellisiin selvityksiin:

 

Päätöksen tukena olleet havainnekuvat ovat harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisia.

 

Kaupungin viranomainen on laiminlyönyt selvittämästä kaavapäätöksen tosiasiallisia ja välillisiä vaikutuksia alueella aktiiviseen merelliseen harrastus- ja virkistystoimintaan.

 

Sosiaaliset, kulttuuriset ja maisemalliset näkökohdat on sivuutettu päätöksentekoprosessissa MRL 9 §:n vastaisella tavalla. Asemakaavapäätöksellä hävitetään merelliseen luonnonmaisemaan liittyvät erityiset kulttuurilliset ja maisemalliset arvot pysyvällä tavalla maankäyttö- ja rakennuslain sekä hallintolain suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset edellytykset terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön asemakaavan aineellisen sisällön perusvaatimuksina on sivuutettu päätöksentekoprosessissa. Kaupungin viranomainen ei ole suorittanut intressivertailua näiden arvojen välillä suhteessa kaavamuutoksella saavutettaviin etuihin.

 

Edellä mainituilla perusteilla valittajat katsovat, että päätökset on kumottava ja palautettava kaupungin viranomaisen uudelleen käsiteltäviksi.

 

Kannanoton kokonaisuudessaan löydät täältä.