Yhteenveto

 

On sinänsä ymmärrettävää ja täysin hyväksyttävää, että kaupungin virkamiesjohto ja virastot (lähinnä kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunkisuunnittelulautakunta) aktiivisesti kehittävät kaupunkia ja tuottavat suunnitelmia ja vaihtoehtoja kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle päätöksentekoa varten. Arvioitaessa Helsingin kehityshankkeita viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mukaan lukien vireillä olevat hankkeet kuten Kalasatama ja Kruunuvuori, voidaan todeta kaupungin tehneen erinomaista työtä.

 

Kaupungin viranomaisten sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston toimintaa ohjaavat lakiin perustuvat hyvän hallinnon vaatimukset. Valitettavasti hyvän hallinnon vaatimukset eivät ole toteutuneet Kruunusillat-hankkeen osalta. Kyseessä on poikkeuksellisen kallis sekä ympäristövaikutuksiltaan erittäin merkittävä ja pysyvä ratkaisu, jonka asianmukainen valmistelu olisi edellyttänyt mahdollisimman objektiivisia ja syvällisiä perusteluja päätöksenteon pohjaksi. Näin merkittävän hankkeen valmistelu olisi edellyttänyt mm. seuraavaa:

 

Eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden punninta

Eri vaihtoehtoja liikenneyhteyden järjestämiseksi ei ole kartoitettu vuoden 2008 valtuustopäätöksen jälkeen muutoin kuin selvittämällä virkamiestyönä lauttavaihtoehtoa. Mitään raporttia asiasta ei kuitenkaan ole julkistettu. Yksityisluontoisissa keskusteluissa on mainittu lauttavaihtoehdon hylkäämisen syiksi arvoitua korkeammat kustannukset ja vaikeat liikennejärjestelyt julkisen liikenteen tuomiseksi Katajanokalta keskustaan. Vaihtoehtoisia reittivalintoja tai kriittistä kustannusvertailua Kruunusiltojen oletettuihin kustannuksiin ei ole suoritettu lainkaan.

Vuoden 2008 selvityksissä arvoitiin Herttoniemestä lähtevän metrolinjauksen kustannuksiksi n. 400 miljoonaa euroa. [Kuitenkin länsimetron vastaavan pituinen kolmen aseman linjaus välillä Ruoholahti – Keilaniemi toteutettiin 240 miljoonalla eurolla vuosina 2010 – 2015.] Olisi ollut hyvän hallinnon mukaista pitää myös metrovaihtoehto selvityksissä mukana eikä lopullisesti hylätä sitä jo vuonna 2008.

 

Riskianalyysi siitä, miten kustannusten nousun tai liikennemäärien vaihtelu merkitsisi hankkeen toteuttamiskelpoisuuden kannalta

Missään vaiheessa ei ole esitetty kriittistä analyysia kustannusten nousun tai liikennemäärien vaihtelun vaikutuksesta hankkeen kokonaiskannattavuuteen. Valittajat pitävät tätä erittäin vakavan puutteena. Voidaan aiheellisesti kysyä, onko poliittisesti valituilla päättäjillä ollut aidosti käytettävissään kaikki asian vaatima tieto, jos tällaisia vertailu- ja herkkyysanalyyseja ei ole tehty.

Hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen pitäisi taloudellisia ja yhteiskunnallisia kokonaiskustannuksia käsiteltäessä merkitä, että poliittisen päätöksenteon tueksi tuotavassa aineistossa olisi perusteltu analyysi mahdollisten riskitekijöiden osalta. Tällaisia riskitekijöitä ovat ainakin Kruunusiltojen erisuuruisten käyttäjämäärien vaikutus kustannuksiin per matkustaja, käytettyihin liikenne-ennustemalleihin liittyvät kriittisyydet (kuinka paljon on oletettu, että työmatkat suuntautuvat keskustaan, ym.), Kruunusiltojen kokonaiskustannusten arviointi siten, että myös raideliikenteen toteuttamisen edellyttämät kokonaiskustannukset lisähankintoineen ja varikko- ym. kustannuksineen on otettu huomioon, sekä näiden kustannusten vertailu muihin vaihtoehtoihin. Verrattaessa toteutettuja kustannusselvityksiä niihin selvityksiin, joita yksityissektorilla joudutaan tekemään haettaessa rahoitusta pörssistä (arvopaperimarkkinalain ja EU –tason mukainen normisto) tai myönteistä investointiluottopäätöstä pankeista (investointisuunnitelmat, herkkyysanalyysit, rahoituskovenantit ym.) on ilmeistä, että riittäviä selvityksiä ei ole ollut lainkaan päätösprosessin pohjana tai ne ovat olleet erittäin ylimalkaisia.

 

Hankkeen vaikutuksen punninta suhteessa tuleviin kaupunkisuunnitteluratkaisuihin

Kruunusillat-hankkeen valmistelussa on kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupungin virkamiesjohdon ilmeisenä tavoitteena ollut luoda julkisen ja kevyen liikenteen eteläinen siltayhteys, joka sisältää Kruunusillat ja jatkuu tämän jälkeen Vartiosaaren kautta Vuosaaren Ramsinniemeen. Tämä käy ilmi hyvin uudesta yleiskaavasta, jossa linjaus on avoimesti nostettu esille. Tiedossa on, että tämän kaltainen ”pöytälaatikkosuunnitelma” on ollut olemassa valittajien käsityksen mukaan jo 90-luvun lopulta lähtien. Jos Kruunusiltojen tehtävä on varmistaa näiden suunnitelmien toteutuminen, olisi tämä pitänyt tuoda avoimesti esille osana päätöksenteon valmistelua. Valitettavasti todellisia tavoitteita ei ole kerrottu poliittisille päättäjille, medialle tai kaupunkilaisille.

 

Viittaamme varsinaiseen valitukseen ja toteamme, että yllä mainitut lisänäkökohdat osaltaan osoittavat, että valmisteluprosessia ei voida pitää lain ja hyvän hallinnon mukaisena.


Helsingissä 22.1.2016

Laati:
Risto Ojantakanen, asianajaja
Risto Rytin tie 3 D
00570 Helsinki

 

Kannanoton kokonaisuudessaan löydät täältä.