Östersundom-toimikunnalle Stadin Rantaryhmä on pitämässään kokouksessa 11.5.2011 päättänyt lähettää mielipiteen koskien Östersundomin ranta-alueita ja niiden käyttöä.
Östersundomin yleiskaavan toteuttamisperiaatteisiin kuuluu ranta-alueitten osalta seuraavaa:
ｷ Suunnittelualueen rantoja pitkin kulkee niin sanottu rantaraitti Vuosaaresta Majvikiin niin lähellä rantaa kuin mahdollista. Reitin varrelle on ajateltu venesatamia ja uimarantoja.
Umpeen kasvaneita vanhoja venereittejä ruopataan mm. Kappelille ja pitkin Krapuojaa. Myös Natura 2000-alueita pyritään kunnostamaan ruoppaamalla ja ottamaan osaksi kaupunkirakennetta.
Karhusaaren rannoista, jotka ovat pääosin yksityisiä, halutaan noin puolet julkiseen käyttöön. Karhusaari on määritelty huvilakaupunginosaksi.
Julkista rantaviivaa tulee Ribbingön ja Talosaaren eteläkärkiin. Ribbingön alueella on ollut omakotiasustusta rantaan saakka ja se säilyttää alkuperäisen luonteensa.
Talosaareen suunnitellaan merellistä asumista, viheralueita, uimaranta, yhteydet saaristoon sekä ratsastustoimintaa.
ｷ Granön saarelle tulee siltayhteys Ribbingöstä ja Granön rantoja avataan julkiseen käyttöön. Granöstä luodaan Pihlajasaarten veroista kesänviettokohdetta ja sinne sijoittuu veneilytoiminnan keskus ja palvelut.
Muitakin siltoja rakennetaan herkkien merialueiden poikki. Siltaa Karhusaaresta Korsnäsiin on suunniteltu Björkuddenin välittömään läheisyyteen, jolloin se ja sillalta lähtevä tie kulkisivat valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön poikki.
ｷ Karhusaaren ja Korsnäsin väliseen kapeaan ja matalaan salmeen on sillan lisäksi suunnitteilla pienvenesatamia. Koko salmen pohjoisosa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja merialue puolestaan maakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin.
Uutta Porvoontietä, joka kulkee Natura 2000-ranta-alueen suojavyöhykkeellä, ollaan muuttamassa nelikaistaiseksi pääkaduksi, jonka varrelle nousee kerrostaloja.
Rantaryhmä pitää pääpiirteiltään yleiskaavaluonnosta Östersundomin alueen merellisyyttä korostavana ja rantojen käytettävyyttä parantavana. Toteuttaminen ja toteutuminen ovat kuitenkin haasteellisia. On valtakunnallisesti ja maakunnallisesti suojeltavia rantoja ja ranta-alueita (mm. Björntorp, Björkudden), on luonnonsuojelualueita, noin 100 hehtaaria on Natura 2000-aluetta. Östersundomissa sijaitsevat Kapellvikenin ja Karlvikenin ovat Natura 2000 –alueita ja kuuluvat kansainvälisesti arvokkaaksi määriteltynä kohteena valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Lisäksi suuri osa rannoista on yksityisten omistuksessa.
2/2
Rantaryhmä lausuukin epäilyksenään, että yleiskaavaluonnos ei ohjaa suunnittelua ja kaavan rakentamista kaikilta osin riittävästi. Luonnoksesta ei selviä, missä on julkista ranta-aluetta, joka voitaisiin jättää rakentamatta ja ottaa virkistystarkoitukseen. Myöskään kaikkia valtakunnallisesti tärkeitä kulttuuriympäristöjä ei ole eritelty muusta rakentamisalueesta rakennuksia lukuun ottamatta. Kaikkiaan suunnitelma ei tällaisena kerro päättäjille riittävästi, missä laajuudessa alueita varataan rakennuskäyttöön ja miltä osin erityisesti ranta-alueita varataan muuhun toimintaan. Näin meneteltäessä asemakaan laatijoille jää niin sanotusti vapaat kädet. Tästä seuraa myös jatkuvaa epätietoisuutta nykyisille alueen asukkaille.
Stadin Rantaryhmä toivoo suunnitelmissa edettävän maltillisesti, jotta alueella on mielekästä asua niin nykyisten kuin tulevienkin asukkaiden. On syytä pitää mielessä, että luonnontilainenkin ranta voi olla hieno ja muodostaa vastakohdan rakennetulle. Rantaraittikokonaisuus vaikuttaakin raskaalta ja keinotekoiselta ja se muuttaa luonnonmukaisen rannan lopullisesti. Rantaraitti kulkee lisäksi suurelta osin yksityisillä mailla, jopa rakennettujen tonttien läpi jättäen osan tontin rakennuksista meren puolelle. Rantaryhmän mielestä rakennettuja ympäristöjä tulee kunnioittaa ja käyttää hyväksi kaupunkikuvaa uudistettaessa. Väkivaltaisista muutoksista tulee pidättäytyä.
Mitä rantaraittiin tulee, Stadin Rantaryhmä preferoi yksittäisiä rannoille johtavia reittejä ja hyvin hoidettuja alueita. Reittien ei myöskään tarvitse kulkea koko ajan rannan vieressä eikä niiden tarvitse olla kaikkia alueita kattavia. On paikallaan suosia pitkospuita, levähdyspaikkoja ja lintutorneja hoidetuille ruovikkoalueille sekä rannoille maltillista veneliikennettä. Yksityistä rantaa tulee arvostaa siinä kuin muutakin yksityistä omistusta.
Asuntorakentamisen osalta Stadin Rantaryhmä katsoo, että Östersundomin luonteeseen ei ainakaan nykyisten luonnonrantojen osalta kuulu kaupunkimainen rakentaminen tiiviisti rantaan. Se estää rannasta nauttimisen kaikilta muilta paitsi rantaviivaan kiinni rakennettujen talojen asukkailta. Tyypillistä hyville rannoille on, että ne ovat mahdollisimman luonnonmukaisia ja rakennukset ovat selvästi erossa rannasta. Esimerkkinä onnistuneista kaupunkirannoista käyvät Kaivopuisto sekä Tammisalon ja Roihuvuoren välinen Tammisalon kanavan varteen sijoittuva alue.
Stadin Rantaryhmä tukee voimakkaasti Östersundomin merellisen luonteen säilyttämistä. Merellistä mielikuvaa on syytä voimistaa jopa voimakkaammin kuin yleiskaavassa on esitetty. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ei kuitenkaan pidä käyttää uusien ranta-alueiden rakentamiseen. Oikein ympäristöön sijoitettuina ja hyvin hoidettuina nämä lisäävät ympäristönsä viihtyvyyttä enemmän kuin alistaminen rakentamiselle.
Helsingissä 22.5.2011
Stadin Rantaryhmä
Yhteyshenkilö:
Marja-Liisa Vehkamäki
