Ihanneyhdyskuntaa on tavoiteltu kautta aikojen
Perusta nykyiselle Kulosaarelle muodostui vuonna 1907 osakeyhtiö Brändö Villastadin perustamisen myötä. Kulosaaren ja muuta maaomaisuutta omistanut vapaaherra Cronstedt kuoli huhtikuussa 1907. Johtaja Allan Granfelt osti Kulosaaren Cronstedtin kuolinpesältä jo toukokuussa 1907. Pian sen jälkeen Allan Granfelt yhdessä arkkitehtien Oscar Bomanson, Bertel Jung, Karl Lindahl, Armas Lindgren ja Lars Sonck, insinöörien Julius Stjernvall ja Rupert von Nandelstadh sekä kauppias Axel Ståhlen kanssa perustivat osakeyhtiö Brändö Villastadin. Heidän tavoitteenaan oli perustaa totuttua parempi asuinympäristö huviloineen ja niitä ympäröivine vehmaine puutarhoineen. Siten muodostuisivat edellytykset terveeseen elämään, hyville tavoille ja hyödyllisille harrastuksille, kuten purjehdukselle, tennikselle ja ulkoilulle.
Arkkitehti Lars Sonck laati Kulosaaren ensimmäisen rakennussuunnitelman vuonna 1907 ja jo viisi vuotta myöhemmin Kulosaaren etelä-, itä-, ja länsirannoille oli pystytetty viitisenkymmentä huvilaa omille tonteilleen. Ensimmäiset muuttajien joukossa oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä perheitä, joten Kulosaaren elävä kaksikielisyys on yhtä vanha kuin saaren moderni historia.
Hyvän asumisen salaisuuksia ja ominaisuuksia on haettu ja määritelty milloin mitenkin. Kulosaaren yhdyskunta perustettiin aikoinaan tavoitteena luoda hyvää asuinympäristöä kaupungista pakeneville perheille. Mielenkiintoista onkin näin kymmenien vuosien jälkeen pohtia miten hyvin tavoitteissa on onnistuttu.
Kulosaaressa olosuhteet muuttuivat olennaisesti vuonna 1946 kun huvilakaupunki liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa. Mitkä asiat muuttuivat ja mitkä pysyivät samoina? Kulosaarelaiset yrittävät vielä pitää kiinni menneiden aikojen tavoista ja tunnelmasta, mutta kuinka se onnistuu kun saarta koskevat päätökset tehdään etäällä, virastoissa ja valtuustoissa? Pitäisikö tehdä jotakin huvilakaupunkimaisen ympäristön säilyttämiseksi vai pitäisikö Kulosaaren sopeutua olemaan kaupunginosa muiden joukossa? Ja onnistuisiko säilyttäminen tai palauttaminen huvilakaupungiksi, vai etenevätkö asiat vääjäämättömästi eteenpäin päättäjien käsissä? Minkälaiseksi muodostuisi tämän päivän ihanneyhdyskunta?
BRÄNDÖ distrikt
I början av 1900-talet skapade en s.k. villastadsrörelse ett särpräglat samhälle på Brändö. I motsats till övriga stadsdelar bar det något av en elitistisk prägel. Arkitekt Lars Sonck gjorde stadsplanen enligt engelska trädgårdsstadsideal. På 1960-talet byggde man höghus på Brändö, men mest längs Österleden och norra stranden, så största delen av den gamla villastaden blev kvar. Invånarna på Brändö har klart högre utbildning och inkomster än helsingforsborna i gemen. Distriktet har rekreationsområden som är viktiga för hela staden: Högholmens djurgård (gr. 1890) och rekreationsområdena på Blåbärslandet och Stenudden. Överbyggnad av Österleden, som går tvärs över norra Brändö, håller på att utredas. Det skulle innebära mera mark för bostadsbygge.
KULOSAARI – brief history
In the early 1900s, a movement for garden towns inspired town planners and spurred a group of pioneers and investors to create a villa community on Kulosaari island. The area was planned by architect Lars Sonck in the spirit of British garden town. With the inevitable growth of Helsinki, the city eventually embraced the island and terminated its independent administrative position in 1946. The atmosphere of the villa town remains in the southern and northern parts of Kulosaari, where parkland, winding roads and spacious buildings still dominate the scenery.
In the 1960s, blocks of flats were built mostly along the main road in the northern part of the island. Today the population of Kulosaari somewhat wealthier and better educated than the average city population. Kulosaari enjoys the vicinity of the Helsinki Zoo at Korkeasaari (founded 1890) and two major recreational areas: Mustikkamaa island and Kivinokka park. Helsinki council plans to cover the Itäväylä freeway running across the northern part of Kulosaari, and thus to gain more ground for construction.
