Yhdistys
Kulosaarelaiset ry vaikuttaa kotikaupunginosasi asioihin ja pitää sinut ajan tasalla, mitä Kulosaaressa tapahtuu. Tapaat tuttuja ja tutustut uusiin kulosaarelaisiin.
Liity jäseneksiVuoden Kulosaarelainen
Kulosaarelaiset ry:n hallitus valitsee joka vuosi Vuoden Kulosaarelaisen. Vuoden Kulosaarelainen voi olla henkilö tai yhteisö, joka on toiminut merkittävästi kotisaarella tai maailmalla.
2022Antti Kuronen
Antti Kuronen on Ylen toimittaja, joka työskentelee sota- ja konfliktialueilla ja raportoi ansiokkaasti Ukrainasta.
2021Perhe Poijärvi
Perhe Poijärvi on ansiokkaasti koonnut yhteen suuren joukon kulosaarelaisia vuosittain järjestämällään Halloween-tapahtumalla. Huikea elämys on huomattu myös valtakunnan medioissa.
Harriet-soutuvene
Veneilykaudella Harrietia säilytetään Brändö Seglaren laiturissa. Varauskirja ja avain sekä aikuisten pelastusliivit (2 kpl) ovat Kuparilyhdyssä. Veneen käyttö on ilmaista. Veneen avain on palautettava samana päivänä Kuparilyhtyyn sen aukioloaikana.
Brändö Seglare tarjoaa veneelle laituripaikan ja Kuparilyhty huolehtii korvauksetta varauskirjasta sekä avaimesta, joista molemmille lämpimät kiitokset.
Uusi Harriet-soutuvene hankittiin kesällä 2023.
Harriet on siirretty 7.8.2024 ponttoonilaiturin päähän paikalle no 1.
Veneen omistaja ei ole vastuussa sääntöjen noudattamatta jättämisen tai veneen väärinkäytön seurauksena tapahtuvista vahingoista eikä käyttäjien toimien seurauksena mahdollisesti tapahtuvasta veneen kunnon, varustuksen tai merikelpoisuuden vähenemisestä ja sen mahdollisista seurauksista venettä lainanneille.
- Veneessä saa olla enintään neljä henkilöä.
- Veneellä saa tehdä ainoastaan päiväretkiä.
- Veneeseen ei saa kiinnittää moottoria.
Kirjoittamalla nimensä lainauskirjaan lainaaja ilmoittaa ymmärtäneensä lainauksen ehtona olevat, säännöt ja oman vastuunsa. Veneessä on oltava kaksi paria airoja, perämela, pelastusliivit, äyskäri ja ankkuri köysineen. Ilman näitä ei mennä vesille!
Hallitus
Kulosaarelaiset ry - Brändöborna rf hallitus/styrelsen
2024-2025
Puheenjohtaja
Kirsti Santaholma
kirsti.santaholma@gmail.comPuhelin 040 512 8209
Varapuheenjohtaja
Pentti Rantala
pentti.rantala@pp3.inet.fiMuut jäsenet:
Göran Estlander, goran.estlander@gmail.com
Liisa Horelli, liisa.horelli@aalto.fi
Arja Kosonen, arja.h.kosonen@kolumbus.fi
Ulf Ljung. ua_ljung@hotmail.com
Mikko Myllykoski, mikko.myllykoski@heureka.fi
Maija Pakoma, maija.pakoma@gmail.com
Timo Poijärvi, timo.poijarvi@gmail.com
Leena Siikanen, leena.siikanen@gmail.com
Tapio Vanamo, tapio.vanamo@tvanamo.fi
Satu Väkiparta, satu.vakiparta@icloud.com
Johanna Wartio, Johanna.Wartio@aalto.fi
Sihteeri: Hilkka Perttilä, hilkka.m.perttila@gmail.com
Rahastonhoitaja: Mia Kurkela, olufemiu@gmail.com
Toimintakertomukset
1. Yleistä
Kulosaarelaiset ry:n toiminta oli aktiivista. Yhdistys vaikuttaa oman kotikaupunginosan asioihin, pitää asukkaat ajan tasalla Kulosaareen liittyvissä asioissa ja järjestää tapahtumia.
Kulosaarelaiset ry seurasi tiiviisti aluetta koskevia valmisteluja, päätöksiä ja uutisia.
Yhdistys järjesti lukuisia teemailtoja ja tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kulosaaren yhteiskoululla pidetään viikoittain Lukutupaa, josta voi lainata kirjoja.
Yhdistys julkaisi kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Kulosaarelaiset-Brändöborna -lehden. Toimintaa voi seurata www.kulosaarelaiset.fi sivuilla sekä Facebookissa yhdistyksen omalla Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf -sivulla.
Kulosaarelaiset ry valitsee joka vuosi Vuoden kulosaarelaisen. Vuoden kulosaarelainen voi olla henkilö tai yhteisö, joka on toiminut merkittävästi kotisaarella tai maailmalla.
Vuoden 2022 Kulosaarelaiseksi valittiin Antti Kuronen. Antti Kuronen on Ylen toimittaja, joka työskentelee sota- ja konfliktialueilla ja raportoi ansiokkaasti Ukrainasta.
2. Tapahtumat ja toiminta
Yhteistyössä Kulosaaren yhteiskoulun kanssa kulosaarelaisille pidettiin omaa kirjastoa, Lukutupaa, joka oli Kulosaarelaiset ry:n vapaaehtoisten voimin auki tiistaisin ja torstaisin klo 16–19. Saaren asukkaat voivat lainata kirjoja koulun perinteisestä kokoelmasta sekä yhdistyksen hankkimia uutuuskirjoja.
Yhdistys hankki uuden Harriet-veneen rikki menneen tilalle. Vene sijaitsee Brändö Seglaren laiturissa. Avainta sai lainata Kuparilyhdystä.
26.1. Lukutuvan teemailta Minna Sarantola
16.2. Lukutuvan teemailta Nadja Sokura
23.3. Vuosikokous ja tutustuminen koulun uudisrakennuksiin
13.4. Lukutuvan teemailta Johan Bargum
7.5. Piknik Tapulin juurella
11.5. Lukutuvan teemailta Jukka Sariola
10.5. Ukraina-kävely
3.5. Kulosaaren siivoustalkoot
23.8. Kulosaari-päivä
14.9. Lukutuvan teemailta Kristiina Michelsson
12.10. Lukutuvan teemailta Taina Ruuskanen
2.11. Lukutuvan teemailta Satu Grünthal
23.11. Lukutuvan teemailta Helena Ahonen
1–24.12. Kulosaaren jouluvalofestivaali
14.12. Lukutuvan teemailta Tarja Cronberg
16.12. Joulubasaari
3. Hankkeet
Uudet kotisivut
Yhdistys aloitti loppuvuodesta hankkeen kotisivujen uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on toteuttaa helppokäyttöiset, nykyaikaiset ja yhteisöllisyyttä tukevat sivut. Verkkosivusto on tärkeä informaation lähde Kulosaaressa tapahtuvaan toimintaan ja tietoon liittyen. Verkkosivu-uudistus tehdään yhteistyössä Metropolian Valovirran opiskelijoiden kanssa. Valovirta on viestintään, markkinointiin ja mediaan erikoistunut osaamiskeskus.
Sääntömuutoksen valmistelu
Yhdistys aloitti sääntömuutoksen valmistelun 8.2.2023 voimaan tulleen yhdistyslain pohjalta.
4. Lausunnot ja kannanotot
Yhdistys keskusteli ja tapasi eri tahoja Kulosaaren palveluihin ja kehittämiseen liittyen. Lisäksi selvitettiin muovinkeräyspisteen saamista Kulosaareen.
Kaupunkiympäristön toimialan vastaus yhdistyksen aloitteeseen puiden istuttamiseksi Werner Wirenin tielle Kulosaareen oli kielteinen. Werner Wirenin tie on muutama vuosi sitten rakennettu asuntokatu, jonka katusuunnitelma on laadittu vuonna 2015. Asuntokaduilla ei yleensä ole varattu tilaa katupuille, eikä tässäkään katusuunnitelmassa ole osoitettu uusille puuistutuksille tai muulle katuvihreälle soveltuvia paikkoja.
5. Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana toimi Johanna Hallikainen ja varapuheenjohtajana Pentti Rantala. Hallituksen jäsenet: Göran Estlander, Liisa Horelli, Ulf Ljung, Mikko Myllykoski, Maija Pakoma, Timo Poijärvi, Pentti Rantala, Kirsti Santaholma, Tapio Vanamo, Johanna Wartio ja Satu Väkiparta. Sihteerinä toimi hallituksen ulkopuolisena jäsenenä Hilkka Perttilä ja rahastonhoitajana Mia Kurkela.
Vuonna 2023 hallitus piti 9 kokousta.
6. Työryhmät
Kaavoitus: Tapio Vanamo, Satu Väkiparta, Liisa Horelli, Johanna Wartio, Kirsti Santaholma, Johanna Hallikainen
Tapahtumat ja viestintä: Kirsti Santaholma, Pentti Rantala, Mikko Myllykoski, Timo Poijärvi, Satu Väkiparta, Göran Estlander, Maija Pakoma, Johanna Wartio, Johanna Hallikainen
Lehden toimitus: Kirsti Santaholma, Liisa Horelli, Maija Pakoma, Ulf Ljung, Inge Engström, Elina Seppälä, Veera Berner, Johanna Hallikainen
7. Talous
Vuonna 2023 yhdistyksellä oli jäsenmaksun maksaneina 93 perhejäsentä, 82 henkilöjäsentä ja 2 kannatusjäsentä. Henkilökohtainen jäsenmaksu oli 15 eur, perhejäsenyys 30 eur ja kannatusjäsenmaksu 100 eur. Jäsenmaksun pystyi maksamaan tilisiirtona tai MobilePaylla. Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö tuki yhdistyksen toimintaa.
1. Yleistä
Kulosaarelaiset ry:n toiminta on aktiivista. Yhdistys vaikuttaa oman kotikaupunginosan asioihin, pitää asukkaat ajan tasalla Kulosaareen liittyvissä asioissa ja järjestää tapahtumia.
Kulosaarelaiset ry seurasi tiiviisti aluetta koskevia valmisteluja, päätöksiä ja uutisia. Vuoden aikana kannanottoja tehtiin ostoskeskuksesta ja asukaspysäköinnistä sekä aloite puiden istuttamisesta alakoulun läheisyyteen.
Yhdistys järjestää lukuisia teemailtoja ja tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kulosaaren yhteiskoululla pidetään viikoittain Lukutupaa, josta voi lainata kirjoja.
Yhdistys julkaisee kuusi kertaa vuodessa Kulosaarelaiset-Brändöborna -lehden. Toimintaa voi seurata www.kulosaarelaiset.fi sivuilla sekä Facebookissa yhdistyksen omalla Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf -sivulla.
Vuoden 2021 kulosaarelaiseksi valittiin perhe Poijärvi. He ovat ansiokkaasti koonneet yhteen suuren joukon kulosaarelaisia vuosittain järjestämällään Halloween-tapahtumalla. Huikea elämys on huomattu myös valtakunnan medioissa.
2. Tapahtumat ja toiminta
Yhteistyössä Kulosaaren yhteiskoulun kanssa kulosaarelaisille pidettiin omaa kirjastoa, Lukutupaa, joka oli Kulosaarelaiset ry:n vapaaehtoisten voimin auki tiistaisin ja torstaisin klo 16–19. Saaren asukkaat voivat lainata kirjoja koulun perinteisestä kokoelmasta sekä yhdistyksen hankkimia uutuuskirjoja.
Harriet-vene tuotiin asukkaiden lainattavaksi Brändö Seglaren laituriin heti kun jäät lähtivät. Avainta sai lainata Kuparilyhdystä.
17.3. Teemailta Antti Kuronen, Ukrainan sota
31.3. Teemailta Olavi Uusivirta, näyttelijä, laulaja, laulun tekijä
7.4. Teemailta Aki Cederberg, kirja Pyhä Eurooppa
24.4. Iltapäiväpiknik Tapulin juurella, mukana Kulosaaren kirkkovakka
25.4. Vierailu Puolan lähetystöön. Jukka Soisalon-Soininen, kirja Mannerheim – Puolan vuodet
2.–3.5. Kulosaaren siivouspäivä
12.5. Teemailta Pirkko Soininen, kirja Valosta rakentuvat huoneet – Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn
19.5. Wivi Lönnin aukion avajaisseremonia
24.8. Kulosaari-päivä
24.8. Ukrainan itsenäisyyspäivä, liputus tuen osoittamiseksi Ukrainalle
15.9. Teemailta Kalle Virtapohja, kirja Lauri Pihkala, koko kansan TAHKO
20.9. Ukraina-kävely
13.10. Teemailta Salli Wahlberg, kuvataiteilija ja kuvittaja
3.11. Teemailta Mika Maliranta, Suomen taloustilanne
24.11. Teemailta Laura Andersson, kirja Kuolema Kulosaaressa
1.–24.12. Kulosaaren jouluvalofestivaali
15.12. Lukutupa lukutuokio lapsille ja aikuisille
17.12. Joulubasaari
3. Lausunnot ja kannanotot
Kannanotto asukaspysäköintiin
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsitteli vuoden 2022 keväällä Helsingin pysäköintipolitiikka 2022 asiakirjaa, jossa linjattiin tavoitteita asukaspysäköinnin laajentamisesta kantakaupungin ulkopuolelle lähiöihin. Kaupunginosia, joihin asukaspysäköinti tulisi laajennettavaksi, ei erikseen mainittu. Tavoitteena on myös asukaspysäköinnin hinnoittelun muuttaminen markkinaperusteiseksi samalla, kun maksuja merkittävästi korotettaisiin.
Kulosaari on perinteikäs huvilakaupunki, jossa muutamaa pääväylää lukuun ottamatta kadut ovat kapeita ja vähän liikennöityjä katuja pientaloalueilla. Asukaspysäköinnin käyttöönotto edellyttäisi, että koko saari otetaan asukaspysäköinnin piiriin. Seurauksena olisi se, että Kulosaaren kaikille pienillekin kaduille tulisi aikarajoitteiset pysäköintikiellot.
Kulosaarelaiset ry on käsitellyt Kulosaaren pysäköintiä asukkaille tehdyn kyselyn pohjalta. Kulosaaressa ei ole tarvetta asukaspysäköintijärjestelmän käyttöönotolle. Vähäiset ongelmat, joita saarella esiintyy, on hoidettavissa paikallisilla pysäköintirajoituksilla.
Kannanotto ostoskeskukseen
Kulosaarelaiset ry:n edustajat ovat saaneet olla mukana ostoskeskusta koskevissa tapaamisissa ja esittää näkökantoja ostoskeskuksen uudistamisesta.
Kulosaarelaisten kannalta on tärkeää, että tulevassa ostoskeskuksessakin on liiketilaa riittävä määrä hyvien palveluiden takaamiseksi. Ostoskeskuksen monimuotoisuuden kannalta olisi hyvä, jos rakennettaviin tiloihin voitaisiin varata kerrosalaa myös toimistotiloille.
Nykysuuntauksen mukaisesti ostos- ja kauppakeskusten yhteyteen rakennetaan myös asuinhuoneistoja. Kulosaarelaiset ry:n toivomuksena on, että asuintokerrosalaa sijoitettaisiin ostoskeskusrakennukseen maltillinen määrä. Toivottavaa, että asuintilojen suunnittelussa otettaisiin huomioon myös senioriasuminen tai palveluasuminen kuntoutusmahdollisuudet huomioiden.
Kulosaaressa, joka ympäristöltään ja kulttuuritaustaltaan on erikoislaatuinen yhdyskunta, ei ole juurikaan tiloja asukkaiden kokoontumista tai yhteisiä tilaisuuksia varten. Olisi tärkeää, että ostoskeskuksen suunnittelussa otettaisiin huomioon yhteisöllisyyden tarpeet siten, että alueella voidaan oleskella, järjestää tilaisuuksia ja viihtyä esimerkiksi ostoskeskuksen keskelle rakennettavalle ”piazzalla”.
Kun uusi ostoskeskus tulee palvelemaan kulosaarelaisia vuosikymmeniä eteenpäin, olisi järkevää, että tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa otettaisiin huomioon muunneltavuus. Esimerkiksi ravintolatiloiksi tai toimistotiloiksi suunnitellut kerrosalat tulisi voida ottaa tarpeiden muuttuessa muuhunkin käyttöön. Tulevan ostoskeskuksen monimuotoista käyttöä edistäisi, mikäli ostoskeskukseen olisi sijoitettavissa esimerkiksi Helsingin kaupungin omia tiloja tai esimerkiksi päiväkotitoimintaa.
Huomioon ottaen Kulosaaren rakennuskannan ja lukuisat arvorakennukset, olisi toivottavaa, että suunnittelun lähtökohtana olisi korkeatasoinen rakentaminen ja suunnittelu.
Aloite puiden istuttamiseksi
Kulosaarelaiset ry on tehnyt aloitteen puiden istuttamiseksi Werner Wirenin tien Kulosaaren alakoulun puoleiselle asvaltille. Yhdistys toivoo, että alakoulun viereen istutetaan puita saaren viihtyvyyden ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Puut ovat tärkeitä koulujen ja päiväkotien läheisyydessä: Lasten immuunijärjestelmän häiriöt, kuten allergiat, astma, atopia ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet kaupungistuneissa yhteiskunnissa. Yhtenä syynä tähän on riittämätön kosketus monimuotoiseen luontoon, mikä yksipuolistaa elimistön mikrobistoa. Koska lapset viettävät lähes päivittäin aikaa päiväkodin pihalla tai muilla leikkipaikoilla, monimuotoista luontoa tulisi lisätä myös näille alueille päivittäisen luontokosketuksen turvaamiseksi.
Istutetut puut toimivat kasvaessaan hiilinieluina ja ovat osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ne antavat helteillä suojaa ja torjuvat liikenteestä syntyvää melua. Kaupunkipuiden istuttamisella ja vaalimisella on merkittävä rooli niin kaupunkilaisten henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Hyvinvoivat, lajikkeistoltaan monipuolisesti istutetut puut ovat myös merkittävä osa Helsingin kaupunkikuvaa ja imagoa.
4. Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana toimi Johanna Hallikainen ja varapuheenjohtajana Johanna Wartio. Hallituksen jäsenet: Göran Estlander, Liisa Horelli, Jenni Kallio, Mikko Myllykoski, Maija Pakoma, Timo Poijärvi, Pentti Rantala, Kirsti Santaholma, Eero Tuulos, Tapio Vanamo, Johanna Wartio ja Satu Väkiparta. Sihteerinä toimi hallituksen ulkopuolisena jäsenenä Helena Ahonen ja rahastonhoitajana Mia Kurkela.
Vuonna 2022 hallitus piti 11 kokousta.
5. Työryhmät
Lehden toimitus: Kirsti Santaholma, Liisa Horelli, Inge Engström, Senni Timonen, Iris Schwanck, Maija Pakoma, Johanna Hallikainen
Kaavoitus: Tapio Vanamo, Johanna Wartio, Satu Väkiparta, Eero Tuulos, Liisa Horelli, Johanna Hallikainen
Viestintä: Johanna Wartio, Liisa Horelli, Eero Tuulos, Kirsti Santaholma, Pentti Rantala, Jenni Kallio, Mikko Myllykoski, Johanna Hallikainen
Tapahtumat: Timo Poijärvi, Kirsti Santaholma, Satu Väkiparta, Maija Pakoma, Göran Estlander, Johanna Hallikainen
6. Talous
Vuonna 2022 yhdistyksellä oli 96 perhejäsentä, 68 henkilöjäsentä ja 6 kannatusjäsentä. Henkilökohtainen jäsenmaksu oli 15 eur, perhejäsenyys 30 eur ja kannatusjäsenmaksu 100 eur. Jäsenmaksun pystyi maksamaan tilisiirtona tai MobilePaylla.
Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö tuki yhdistyksen toimintaa 10.000 eurolla.
Säännöt
Voimassaolevat säännöt
Voimassaolon alku: 05.06.2024 10:12:40
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena Kulosaaren kaupunginosa. Yhdistys on kaksikielinen.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on
– työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta,
– osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan tätä koskevaan yhteiskuntasuunnitteluun,
– toimia kokonaisvaltaisen kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi paikalliskulttuurin ja -historian, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon sekä matkailun aloilla,
– olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä sekä
– syventää asukkaiden kotiseututuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään omaan kotiseutuunsa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys mahdollisuuksiensa mukaan
– osallistuu aluetta koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon,
– tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille,
– on yhteistyössä kotiseututyön keskusjärjestöjen, kaupungin sekä muiden samoja päämääriä toteuttavien yhteisöjen kanssa,
– kuuluu jäsenenä toimintansa kannalta tarpeellisiin yhdistyksiin,
– järjestää kokouksia, luento- ja esitelmätilaisuuksia sekä muuta yhdistyksen sisäistä ja ulospäin suuntautuvaa koulutus- ja tiedotustoimintaa,
– järjestää kotiseutupäiviä sekä muita juhla-, taide- ja viihdetilaisuuksia,
– tarvittaessa toimeenpanee näyttelyitä, retkiä ja opintomatkoja,
– edistää asukkaiden omatoimisuutta ja tukee paikallista palvelu- ja harrastustoimintaa
– sekä pyrkii muillakin samankaltaisilla tavoilla toteuttamaan yhdistyksen tarkoitusperiä ja tavoitteita.
3. Jäsenet
Varsinaiseksi jäseneksi yhdistykseen voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Kannatusjäseneksi yhdistykseen voidaan hyväksyä henkilö tai yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus tai hallituksen siihen valtuuttama henkilö.
Jäsenyys katsotaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäseneksi ilmoittautuminen on hyväksytty. Jäsen on velvollinen suorittamaan vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun.
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta.
Jäseneksi hyväksytyn henkilön nimi ja muut tarvittavat tiedot merkitään yhdistyksen jäsenluetteloon. Jäsenrekisterin käytössä ja ylläpidossa noudatetaan Henkilötietolakia.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä yhdistyksen kokoukselle jättämällä valituskirjelmä hallitukselle.
5. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa yhdeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja 9-12 jäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, joka on toimitettava kaikille hallituksen jäsenille viimeistään viisi (5) päivää ennen kokousta. Hallitus kokoontuu myös, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus voi asettaa keskuudestaan juoksevien asioiden hoitamista ja valmistelua varten 3-5 jäsenisen työvaliokunnan.
Hallitus voi asettaa sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia, pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia ja jaostoja.
Hallitus on päätösvaltainen, kun neljä (4) sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, molemmat yksin.
7. Tilikausi, tilintarkastus ja talous
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistyksen tilinpitoon sovelletaan yhdistyslain 37a §:n 3-7 momenttia sekä valtioneuvoston asetusta mikroyhdistysten tilinpidosta kultakin tilikaudelta, jolta yhdistyslain 37a §:n 2 momentin edellytykset täyttyvät. Tilikaudella, jolla edellytykset eivät täyty, yhdistyksen kirjanpito laaditaan kirjanpitolain säännösten mukaisesti kahdenkertaisena kirjanpitona tilinpäätöksineen. Tilitapahtumat on merkittävä kirjanpitoon kassaperusteisesti aikajärjestyksessä ilman aiheetonta viivästystä. Kaikista tapahtumista tulee käydä ilmi niiden sisältö ja ajankohta. Lisäksi on jatkuvasti pidettävä ajan tasalla luetteloa yhdistyksen varoista ja veloista sekä huolehdittava siitä, että tilinpidosta saa tarvittavat tiedot mahdollisen verovelvollisuuden täyttämiseksi. Yhdistyksellä tulee olla toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tai tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, jos yhdistyksen kokous niin päättää.
Yhdistyksellä on oikeus toiminnan tukemiseksi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentattua omaisuutta, omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta, harjoittaa kustannustoimintaa, pienimuotoista palvelutuotantoa kulosaarelaisten tarpeisiin, tavanomaista kioskikauppaa sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
8. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä viimeistään maaliskuun 31. päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni.
Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta vuosikokouksessa päätetyllä tavalla, joko julkaisemalla kutsu jossakin vuosikokouksen määräämässä paikkakunnalla leviävässä lehdessä tai lähettämällä kutsu postitse tai sähköpostitse kullekin jäsenluetteloon merkitylle jäsenelle. Muut tiedonannot yhdistyksen jäsenille toimitetaan samalla tavoin.
10. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. esitetään tilinpidon vuosilaskelma tai tilinpäätös, mikäli sellainen on laadittu, sekä toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan kertomus, mikäli sellainen on valittu.
5. päätetään vuosilaskelman tai tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikäli sellainen on laadittu,ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
6. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus
7. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi ja muut hallituksen jäsenet
8. valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tai tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, mikäli sitä pidetään tarpeellisena
9. päätetään yhdistyksen kokouksen koollekutsumistavasta.
10. käsitellään muut esille tulevat asiat, joista hallitukselle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka hallitus haluaa vuosikokouksessa esittää.
11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa,joiden väli tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi annetaan yhdistyksen varat Stiftelse Brändö Hembygdsfond – Kulosaaren Kotiseuturahaston Säätiölle tai käytetään muuhun yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen päättävän kokouksen määräämällä tavalla.