(Kulosaarelaiset-lehti 2017-2, s. 6)
Pikakertaus:
- 12.5.1907 Kulosaaren eli Brändön osto ja AB Brändö villastadin perustaminen
- Vuoteen 1916 asti osa Helsingin maalaiskuntaa
- Vuonna 1916 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi ja itsehallinto
- Vuonna 1921 Kulosaaren seurakunta, edellytys itsenäisyydelle
- Vuonna 1922 Brändön/Kulosaaren Huvilakaupunki nimisen maalaiskunnan synty
- Vuoteen 1926 asti saaren haltijana AB Brändö Villastad
Brändön huvilakaupungin maalaiskunnan lyhyenä aikana ehti Suomen ja maailman politiikassa tapahtua paljon. 1920-lukua leimasivat toisaalta kieltolaki, toisaalta iloinen seuraelämä, riemu siitä, että sota oli ohi; se oli myös niin itsenäisen Suomen kuin itsenäisen Brändön rakentamisen aikaa. 30-luvulla oli aluksi syvä talouslama, jonka johdosta Kulosaaressakin oli jopa viisi työtöntä, siitä kuitenkin toivuttiin melko nopeasti ja vuosikymmenen loppua kohti oli elintaso varsin korkealla, 30-luku oli myös poliittisten ristiriitojen aikaa, joita kuvastaa Kulosaaressa Ståhlbergien muilutus, ja vuosikymmen päättyi talvisotaan. 40-luvun alkupuoli oli edelleen sota-aikaa ja 31.12.1945 oli Kulosaaren viimeinen päivä itsenäisenä kuntana, seuraavana päivänä Kulosaaresta tuli Helsingin kaupunginosa pakkoliitoksen seurauksena.
Brändön huvilakaupungin maalaiskunta oli Suomen pienin kunta, jossa oli pienessä mittakaavassa samat toimielimet kuin muissakin kunnissa. Kulosaaressa toimeenpanovaltaa käytti lähinnä kunnanjohtaja, joka oli kunnallislautakunnan puheenjohtaja. Kunnan hallinnossa oli erikoista se, että vaaleissa oli aina vain yksi lista: poliittiset puolueet eivät kilpailleet keskenään, vaan olennaista oli yhteisten asioiden hoitaminen. Valtaosa asukkaista oli ruotsinkielisiä ja Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajia. Suomenkieliset kannattivat usein Kokoomusta. Mutta kunnan vaaleissa ei tehty eroa.
Brändön kunnan ja AB Brändö Villastadin välillä oli aluksi monia selvitettäviä asioita. Ihan ensi töikseen uudet valtuutetut päättivät ostaa Kulosaarentie 40:n huvilan kokoustilakseen. Seuraava kauppa tehtiin saaren kaavoitetun alueen vielä myymättömistä tonteista, teistä, aukioista, viemäreistä, puhelinyhtiön omaisuudesta, sähköverkoista jne. Samalla sovittiin myös kirkkorakennukselle myytävästä tontista, hautausmaasta ja suomenkieliselle koululle varattavasta tontista. Kulosaari-yhtiöllä eli AB Brändö Villastadilla oli tämänkin jälkeen omistuksessaan Kulosaaren pohjoispuolen metsät (nykyinen kerrostaloalue) ja raitiotieyhtiö. Mutta Helsingin kaupunki osti Kulosaari-yhtiöltä sen jäljellä olevan omaisuuden huhtikuussa 1928, jonka jälkeen yhtiö päätti lopettaa kaiken toimintansa.
