(Kulosaarelaiset-lehti 2018-1, s. 8-10)
Kulosaarelaiset-lehden numerossa 6-2017 esitetty ehdotus muistojen lähettämisestä toimitukselle ei ole tuottanut tulosta. Niinpä toimitus kävi itse haastattelemassa kahta pitkäaikaista kulosaarelaista: uuden puolen eli kerrostaloalueen asukkaista Eila Sillanpäätä ja vanhalta puolelta Kulosaaren muutoksen kokenutta Kenneth Danielsenia. Toimitus (eli Kirsti Santaholma) on välistä puuttunut sulkujen välissä haastateltujen muistoihin. Huonosti ruotsia taitavana hän on lisännyt omia muistojaan vain Eilan sanomaan.
Eila Sillanpää, s. 1937, kulosaarelainen vuodesta 1960 alkaen, asunut saarella koko ”uuden puolen” ajan, saanut täällä asuessaan kaksi tytärtä, vuosina 1962 ja 1966.
Kuten moni muukin kulosaarelainen, Eila on asunut useammassa osoitteessa: Svinhufvudintie 4, Relanderinaukio 1, Risto Rytin tie 24 A ja B.
Kenneth Danielsen, född 1947, brändöbo sedan 1953 från Tölö.
På Brändö i Silversundsvägen 47, Brändövägen 7, Brändövägen 38.
Kenneths familj: syskon Peik 1950 och Jannike 1961, och barn: flicka 1976, två pojkar 1980 och 1986. (Kennethin muistoissa on aukkoja, sillä hän asui Lauttasaaressa vuosina 1973-1993, mutta sinäkin aikana hän kävi usein vanhempiensa luona Kulosaaressa.)
1960 Ostoskeskus
Eila:
Eila oli tavannut tätä haastattelua valmistellessaan Ostoskeskuksen varhaisen yrittäjän Doris Ruipon, ja Eila ja Doris olivat yhdessä muistelleet Ostoskeskuksen alkuvaiheita. Siellähän oli todella laaja valikoima liikkeitä. Ruipoilla oli aluksi tekstiililiike Nykytrikoo (Vuokon liikkeen paikalla), mutta vähitellen he laajensivat kauppaansa naapurihuoneistoihin. Jossakin vaiheessa samoilla tienoilla oli 2. kerroksessa naisten alusvaatekauppa ja 1. kerroksessa kenkäkauppa. Vastapäätä oli yksi kampaamo, toinen kampaamo (Salon Elle) taas yhdessä entisen Nordean päädyn huoneistoista. Eila muistaa myös leipomon (NNKY:n pullakauppa kukkakaupan kohdalla), pankit (KOP Nordean ja SYP Il Canton huoneistoissa), postin (useassa paikassa), apteekin (myös vaihtelevasti), kirjakaupan (Kulokirja Nordean päädyssä), valintamyymälät Elannon (Alepan tienoilla), HOKin (Chengdun paikalla) ja K-kaupan (R-kioskin huoneistossa), Nurmisen lihakaupan (pohjakerroksessa), kukkakaupan (joita oli aluksi kaksi), valokuvausliikkeen (kukkakaupan tienoilla) ja Ehon.
Kaikkea tarpeellista sai Kulosaaresta, Eila eli Kulosaaressa, kävi töissä Kulosaaren yhteiskoulussa 16 vuotta. Vuonna 1958 oli perustettu Kulosaaren liikuntaseura (aluksi Kulosaaren voimistelijat). Liikunnanopettajaksi valmistunut Eila liittyi ensin liikuntaseuraan, josta häntä pyydettiin sitten kouluun opettajaksi. Hän jaksoi ohjata liikkujia 50 vuotta. Seurasta kasvoi vähitellen kulosaarelainen legenda, jossa on nykyään noin 350 jäsentä. Eila harrastaa edelleen liikuntaa seuran jäsenenä.
Eilan perhe on hyvin liikunnallinen: tytöt olivat pienestä pitäen mukana voimisteluissa, nuoremman tyttären mies on vestalainen. Eila on erityisen onnellinen siitä, että hänen kohdalleen ei ole sattunut riitoja eikä loukkaantumisia koulussa eikä liikuntaseurassa.
Talojen Ihmiset tunsivat toisensa. Moni talo aluksi vuokratalo, Eilan muistaman mukaan olivat ”hirmusen kivoja taloja, mukavia ihmisiä, pihatalkoita”. Eilalla on ollut vuosikymmenten varrella useita koiria, joista ei koskaan ole tullut valituksia. Hän pitää sitäkin osoituksena hyvästä hengestä.
Munkkiniemestä muuttanut Eila tunsi aluksi muuttavansa maan ääriin, mutta opettamisen myötä hän kotiutui nopeasti, yhteiskoulussa oli ”ihana opehuone”. Kulosaari oli lapsille ihana, turvallinen kasvuympäristö. Eilan oman lapsuuden ympäristöön ”Munkkaan” verrattuna Kulosaari vaikutti aluksi liian pieneltä. Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet nostivat kuitenkin Kulosaaren arvoa, ja Mustikkamaa oli ja on hyvä lisä tässä asiassa.
Kenneth:
Köpcentret, en produkt av sin tid. Närbutikerna inledde sin svanesång, en del som Varuboden fanns länge kvar i Domus stenfot. Invigningen av köpcentret blev något av en folkfest med Pirkko Mannola som dragplåster beundrad av bland annat stora skaror skolelever. Köpcentret medförde en hel del nytt som flera bankkontor och bland dagligvaruaffärer fanns ytterligare valmöjligheter flitigt utnyttjade av skolelever på mellantimmarna. Legendariskt var Ehos kafé och konditori en samlingsplats som i dag fortsätter i form av utskänkningsstället Kupari Lyhty. Köpcentren från 60-talet har passerat sitt bäst före datum och i dag finns nya planer för tomten.
1961 Kulosaaren seurakunta, Matteus församlingen
Kenneth:
Söndagsskola gick vi i prästgården hos tant X men när Matteus församling flyttades till Hertonäs förändrades gemenskapen och den svenska sammanhållningen.
1964 Mustikkamaan silta
Eila:
Silta helpotti liikunnan opetusta, Mustikkamaalla oli hyvät suunnistusmahdollisuudet, mutta koulun oma urheilukenttä oli vielä pitkään ihana.
Kenneth:
Blåbärslandets bro medförde nya rekreationsmöjligheter. Nu kunde holmens stigar, stränder och sportplan bekvämt brukas året runt och utnyttjas för bollsport samtidigt som en hel del annat folk utnyttjade homens massbegivenheter på gott och ont.
1966 Kansakoulu, kirjasto, nuorisotalo, päiväkoti, arkkitehti Osmo Lappo
Eila:
Eilan tytöt aloittivat ja kävivät kansakoulunsa tässä rakennuksessa. Eilalla ei siten ollut kokemusta Domuksen asuin- ja liikehuoneistoista siirtymisestä kouluksi rakennettuun tilaan.
Kansakoulun liikuntasali oli Eilan ja muiden yhteiskoululaisten käytössä esim. yo-kisojen aikaan, tyttäret olivat samoissa rakennuksissa kaupungin tarhassa. Kirjasto oli ihana.
Kenneth:
Biblioteket upplevde jag först i Strandhotellet sedan i Domus där ”biblispelle” regerade. Alltid blev han inte så välbehandlad av oss ungdomar men stämningen var nog en helt annan när det nya biblioteket startade och för oss okända tjänstemän bänkade sig bakom disken.
1977 Peruskoulu Helsinkiin
Eila:
Opettajien virkasuhteet kärsivät, moni joutui hakemaan tuntinsa muualta. Vähitellen Eila siirtyi opettamaan tulevia sairaanhoitajia Helsingin IV sairaanhoitoalan oppilaitokseen.
1977 Seurakuntatalo (valmistui)
1982 Metro
Eila: Ei suurta merkitystä. (Eila tunnettiin Mersun (vm 1991) käyttäjänä.)
1998 Puhos Center
Eila: Koulu sai sieltä tunteja.
Kenneth:
Jag började spela tennis på Brändö vid sju men enbart sommartid. Brändö hade haft en tennishall på 30-talet men nu fanns inte vinterspelmöjligheter. Väntan var lång men på 90-talet när jag efter flera år återvände till Brändö stod hallen klar.
Brändö fyllde hundra och det festliga året deltog jag i många begivenheter med iver.
2007 Kulosaari 100 vuotta
Eila:
Oli kovasti mukana tapahtumissa, mutta Munkkiniemen juhlallisuudet Kulosaaren satavuotisjuhlan aikaan kiinnostivat Eilaa enemmän.
2009 Ala-aste ja päiväkoti, kirjasto ym. (Purettiin v. 2009 sisäilmaongelmien takia.)
2010 Herttoniemen seurakunta
Eila:
Pettymys kun Kulosaaren oma seurakunta liitettiin Herttoniemeen.
Ruotsinkielinen eläkeläisyhdistys Gamla Kvarnen siirsi vuoden 2018 alusta kokoontumisensa Kyösti Kallion tiellä sijaitsevan senioritalon kerhohuoneeseen, kun Herttoniemen seurakunta sanoi irti seurakuntasalin vuokrasopimuksen. Eila on muiden kerholaisten tavoin hyvin närkästynyt ja pettynyt.
2014 Korttelitalo, arkkitehti Pasi Siistonen
Eila:
Pettymys koska tilat eivät ole riittävät.
Kenneth:
Det nya kvartershuset som ersatt de mögelangripna skol, biblioteks- och dagehamsbygnaderna är lyckat, för nu har förutom att tomtmark frilagts även nya möjligheter att utnyttja området framkommit.
Eila: Kulosaari, ihana saari, ihanat ihmiset!
